 |
|---|
|
Etusivu PON Suomenajokoira Muut lemmikit Pennut Linkit Tuloksia Vieraskirja Kuvagalleria Sateenkaarikoirat |
|
Jäppisen tarina Jäppinen alias päppinen, jäpykkä, jäppiskä...:c) Rakkaalla lapsella... jne... Jäppinen syntyi maatias-mamman ja kulkuri-isän rakkauden tuloksena kolmen siskonsa seuraksi. Olin puhunut jo vuosia kissasta, mutta kun ei tuo mieheni suostunut ei millään. Mutta sitten nämä lapsukaiset ilmoittivat tulostaan ja niinpä monien ikävien sattumien summana Jäppinen sai kun saikin luvan tulla lohduttamaan minua. Ja olihan se syntynyt mitä parhaimpana päivänä, aivan kuin taivaan lahjana Jonille syntymäpäivä lahjaksi. Olimme menossa viettämään Jonin 9-vuotis synttäreitä kun sain kaveriltani viestin että pennut olivat syntymässä ja olin jo aiemmin hänelle ilmoittanutkin että jos syntyy poika-kissa, niin se on sitten mun. Ja niin lopulta pahnan pohjimmaisena sitten syntyi Jäppinen. Ja Joni sai siis lahjansa ;c). Jäppisen saapuessa kotiin asuimme vielä Tampereella, kerrostalon kolmannessa kerroksessa ja niinpä Jäppisestä tuli sisä kissa. Kaikenlaista sattui ja tapahtui sen ensimmäisen elin vuoden aikana. Järkyttävin tapaus ehkä kuitenkin oli se kun Jäppinen putosi parvekkelta, suoraan asfaltille. Meillä oli vieraita ja miehet olivat katselleet kissan taiteilua parvekkeella, yks kaks Jäppinen oli hypännyt kaiteelle ja siitä kohti katossa pörräävää kärpästä. Mutta olikin tullut alas väärällä puolen kaidetta ja näin putosi maahan. Mieheni ryntäsi ovesta ulos ja alas, varmana että nyt meni kissalta henki. Mutta mitä vielä siellä Jäppinen oli seisonut jäykkänä ulko-ovella. Mieheni avattua oven tiesi Jäppinen missä asui ja juoksi suoraan sisälle. Vähäisin vammoin se onneksi oli selvinnyt vain tassusta oli kivi mennyt läpi ja paikat oli muutaman päivän kipeänä. Nyt on jo vuosia asuttu täällä maalla, missä Jäppisenkin on turvallisempaa ulkoilla ja se nauttiikin kovasti ulkoilusta. Sen verran Jäppiselle kuitenkin on jäänyt ”kaupunki tapoja” ettei juurikaan jää yöksi ulos. Illalla ei tarvitse kuin huutaa että ” se on ulkoruokinta nyt jos et heti tule” ja viuh! Jäppinen viuhahtaa sisään. Myös muutama muu hassu tapa sillä on, esim. ahtaanpaikan kammo, Jäppinen ei mene peittojen/mattojen alle ja kuljetus boxikin on sille kauhistus. Ja yksi kauhistuksen aihe Jäppiselle on sen oma raapima hiiri, sitä se käy aina välillä katsomassa että onko hiiri vieläkin paikallaan, mutta koske se siihen ei. Yhden kerran olemme sen nähneet hiiren sisällä makaavan ja silloinkin se peruutti sinne niin että etupää jäi ulkopuolelle ;c). Jäppinen rakastaa ulkoilla vesi sateella ja pakkasella, auringon paistetta se sitä vastoin inhoaa. Pentuna se oli aina avittamassa tiskauksessa ja niinpä vaahtoa oli joka paikassa...
©MPu Desing 2008 |